On juhlan aika - 10 vuotta yrittäjyyttä

Vuosikymmen yrittäjyyttä.

Se on pitkä aika. Vai onko?

Istun tällä hetkellä yli satavuotiaassa villassa, jonka seinillä on omia teoksiani ja jonka kaapit pursuavat muistoja matkoilta. Jaloissa makaava koira on jo kahdeksan ja se kääntelee huonosti kuulevia korviaan kovalla soivan noitaisan rumpumusiikin tahtiin. Täyden kahvikupin kyljessä lukee “witches brew”. Sataa, mutta on lämmin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kotitoimistoni on nähnyt minut monenlaisessa valossa: joskus aikaisen aamuauringon säteet ovat häikäisseet ruudun niin, että yrittäminen on mahdotonta ja toisinaan ainoa valonlähde on pöytäkoneen sininen hohde, jonka varassa olen ravannut jääkaapin ja työmoodin väliä taiteellisille pikkutunneille asti. Saman huoneen läpi olen kävellyt milloin korkkareissa, milloin lenkkareissa ja milloin puolestaan paljain varpain tanssahdellen iloisten tassujen tai iltapuvun laahuksen seuratessa perässä.

Olen yrittänyt yhdessä ja yksin, kaikkeni ja kaikenlaista. Lähtevissä laskuissa on näkynyt suurenevia summia ja niiden nimikkeet ovat vuosien saatossa vaihtuneet personal trainingista brändi-ilmeiden suunnitteluun, kirjojen tekoon ja luovien projektien johtamiseen - kaikenmaailman muusta taiteellisesta puhumattakaan.

Ja entäs asiakkaat, ystävät ja perhe? Voi, kun voisin kertoa kuinka tärkeitä te olette. Mutta ehkä te tiedätte.

Tätä kaikkea ja enemmän on kotitoimistoni todistanut ja todistaa toivottavasti seuraavatkin 10, 20, 30 tai 40 vuotta.

Nyt kahvi on jo juotu ja koirakin vaihtoi nukkumapaikkaa. Projektit odottavat. Kiitollisena jatkan matkaani yksinyrittäjänä, jotta seinät ja sydän olisivat vieläkin enemmän täynnä asioita, joista olla ylpeä.

Ja kas, sadekin lakkasi.